Vimma pärjäsi Suur-Savon Piirinmestaruus-ottelussa 9.10. kolmanneksi, vaikka tulokseksi jäi BEAJ0, 35.0 pist. Tulokset: https://koiratietokanta.fi/ajokoetulokset/Rantasalmi_20261009.htm
Vimma pääsi siis Idän Lohkoon Asikkalaan 22.10., mutta ei saanut jänistä liikkeelle ja jäi häntäpäähän. Taisi tietää emännän ajatukset, että Ajovoittaja ei tänä vuonna houkutellut samanaikaisten juhlien takia. Tulokset: https://koiratietokanta.fi/ajokoetulokset/Asikkala_20261022.htm
Vimman ensimmäisen pentueen ainoa narttu Manti on innokas ja sitkeä jäniskoira. Sille saatiin jänis 2.10. Eka saalis kaatui helmikuun lopussa. Mantihan on päässyt aikaisemmin aika vähän metsälle isännän sairastelun ja pitkän matkan takia.
Tänään olimme Mantin metsästysmailla Vimman ja Hipan kanssa. Yritimme viedä koirat omille hakualueille, mutta tietysti ne ajautuivat nopeasti lähelle toisiaan. Jokainen haki kuitenkin itsenäisesti toisistaan tai meistä ihmisistä välittämättä. Vimma onnistui saamaan jäniksen liikkeelle ja ajo meni ensin Hipan ohi, jolloin se liittyi ajoon, mutta jäi n. 20 min:ssa niin paljon jälkeen että hukkasi jäljen. Pian jänis pyyhkäisi Mantin ohi ja se nappasi jäniksen Vimman edestä. Vimma seurasi jälkeä juurikaan haukkumatta ja sai uuden jäniksen jalkeille parin km:n päästä. Tätä pientä valkoista jänistä se ajoi hienosti ja miehet näkivätkin sen autosta. Manti jatkoi omaa ajoaan, mutta Hippa haettiin hukalta pois.
Meillä ei harrasteta yhteisajoja, mutta tällä kertaa päivä oli tosi mielekäs meille kaikille, koirille ja ihmisille. Oli hienoa nähdä koirien keskittyvän omaan tekemiseensä ja kuunnella kolmea hienoa haukkua. Ehdimme hyvin vaihtaa kuulumisia, istua makkaratulilla ja nauttia mahtavista tarjoiluista ja hyvästä seurasta. Lämmin kiitos Säämäsille!
Hippa on vahvasti metsästysviettinen beagle, mutta alkukausi on kulunut ajopätkiä ihmetellessä. Se on ajanut ainakin hirveä ja poroa sekä luultavasti pikkusorkkia, supia ja kettua. Nyt sitä on ohjattu tietoisesti jänikselle Vimmankin avulla. Tämänpäiväinen kokemus oli hyvä lisä edellisiin:
Varma jänisajo saatiin 16.10. lastenlasten kanssa tehdyllä metsäretkellä, kun laskimme Hipan Vimman ajaman jäniksen jäljille ja onnistuimme saamaan Vimman pois ajosta.
Toinen, aika erityinen jänisajo oli 27.10. Pielavedellä, jolloin Hippa otti itse ajon. Ajo päättyi nopeasti jäniksen mentyä haljenneen kiven koloon, jonka Hippa merkkasi tarkasti. Jänis onnistui siis mönkimään 6-7 cm:n vesipohjaiseen halkeamaan, johon Hippa ei tietenkään yltänyt kovasta kaivamisesta huolimatta. Valkeat jänikset kai hakeutuvat herkästi turvaan, sillä Vimmankin ajo päättyi edellisenä päivänä kivikasaan.