Kaikille kasvateille kuuluu hyvää! Vimman viimevuotiset pennut ovat kovasti metsästysintoisia. Loviisan Tyyneä ovat haitanneet pakkasten lisäksi sudet, mutta jänisajoja on ollut, kaatoja ei. Peuraa se oli karkottanut liiankin pitkään:
Heinolan Terttu ajeli hyvin jänistä ja sille saatiin kaato helmikuun lopussa. Kettukin olisi kiinnostanut, mutta isäntä ennätti väliin:
Savonlinnan Siirille saatiin itsenäisestä ajosta oma jänis tammikuussa. Pakkaset ja ensimmäinen juoksu estivät loppukauden metsäreissut. Isännän sukat ovat mieleisiä:
Meidän Hipan metsästysinto on saanut siitä otteen niin, ettei sitä meinaa saada metsästä pois. Ihmeen taitavasti se on saanut jäniksiä liikkeelle, mutta ajotaito ei vastaa intoa. Peuraakin se kerran ajoi, mistä isäntäväki ei innostunut. Jänistä se pääsi maistamaan vain Vimman kaadoille.
Vaasan Almaa kiinnostavat jänisten, kauriiden ja kettujen jäljet, mutta kodin lähellä ei ole metsästysmaastoa. Sallituissa maastoissa taas ei ole ollut tuoreita jälkiä, mutta isäntä uskoo parempaan ensi kauteen.
Jopekin on ajanut itsenäisesti hyvällä haukulla jänistä. Siskot vaikuttavat kehittyvän veljeä nopeammin, kuten nartut yleensä. Peeti-eno voi hyvin;
Vimman ensimmäiset pennut vahvistavat narttujen nopeaa kehitystä, sillä Manti on sitkeä ajuri. Se osoittaa älykästä ajattelua mm. portin salvan avaamisella ja puheen ymmärtämisellä. Kiinnisaaminen pyrkii olemaan haastavaa.
Velipojista Rexin ajot ovat keskimäärin tunnin pituisia. Se jättää herkästi hukan ja käy ilmoittautumassa isännälle, mutta palaa sitten hukkapaikalle jatkamaan työtään. Rasmus pysyy jäniksen perässä, mutta haukku on katkonaista. Topilla on kova metsästyinto ja sille kaadettiin pari rusakkoa ja kaurista sekä kettu. Jänisajo sujuu parhaiten ja ajot ovat olleet tuntienkin mittaisia. Aapokin on ajanut muutamia tunnin ajoja, mutta kaatoja ei sille saatu. Pyry on ollut 60 päivää metsällä ja on isännän mielestä hieno kaveri. Ajovarmuudessa on vielä kehittymisen varaa, vaikka kaatojakin on saatu. Loppukaudesta lunta oli Kolilla liikaa:
Vimman Mörkö-veljen metsästysoikeus laajeni lähimetsiin. Se tosin teloi takatassunsa ketun perässä kivikossa ja joutui useamman viikon sairauslomalle. Sen jälkeen metsällä käymistä haittasivat kovat pakkaset, niin kuin kaikkia muitakin koiria koko Suomessa. Kausi päättyi hienoon ajoon ja kaatoon:
Vimman kausi oli vaihteleva. Välillä se toimi metsällä erinomaisesti, toisinaan kehnosti. Sen ongelma on jäniksen liikkeelle saaminen vaikeissa olosuhteissa. Liekö viime kauteen vaikuttaneet viime kesän pennut ja sterilisaatio hormonimuutoksineen. Myös Hipan tulo perheeseen ja Rutun kuolema voivat vaikuttaa. Toivomme sille terveyttä ja monta tulevaa kautta.